#28 Sinne, tänne ja vähän tuonnekin

Taas on vain kertynyt ja kertynyt lisää kirjoitettavaa...

Keravan kenttäkisoista 

... pitää kertoa sen verran, että lauantain tuttarit sotkin ihan täysin. Hevosia en voi syyttää, mutta omia typeröintejä mahtui yhteen kisapäivään aika monta.

Pikaso teki äärettömän hyvää kisaa, koulu tuntui kivalta ja esteet meni nollilla. Maastoon päästiin. Sieltä nappasin yhden kiellon. Ei siinä mitään, mutta ihan loppuradasta sain vielä kontolleni 25vp (you know...) kun mennä posotin narun väärältä puolelta ;_____; Eiiiiiiiiiiih!

Kouluverkkaa

Wopsun kanssa kisat menivät plörinäksi heti ensimmäisessä osakokeessa. Lopputervehdyksen aikana tuomari nousee autosta ja sanoo sanansa: "Kiitos, mutta teillä oli takajaloissa suojat jalassa, eikä kouluradalla saa olla, joten tämä suoritus on valitettavasti hylätty".
Siis... Unohdin suojat kouluradalle. Ei hyvää päivää... No, tuskinpa toistuu sama virhe uudestaan.
Sain kuitenkin mennä maaston kisojen jälkeen. Se meni oikein mukavasti :) Otin n. puoli minuuttia yliaikaa, kun päätin, että nyt hevonen ei säntäile eikä rynnistele esteitä kohti. Pysyikin tosi kivasti siinä hollilla, eikä vaaratilanteita ainakaan päässyt ilmestymään - jeeee!

Linkki kypäräkameravideoon Wopsun maastosta

Sunnuntaina oli Millan kansallisen helpon osuus. Koulu sujui omasta mielestäni ihan äärettömän hyvin + kentän laidalta tuli paljonkin kehuja. Prosentteja ei kuitenkaan herunut kuin jotain 6O%:n pintaan.
Esteet sitten saivat suupieleni vähän notkahtamaan alaspäin, kun nappasin kaksi puomia mukaan. Äääääh!
Maasto kuitenkin pelasti päivän, kun kielloitta ja aikavirheittä päästiin maaliin asti! Kyseiselle radalle tuli paljon kieltoja, mikä johtikin sitten siihen, että jopa sijoituimme :) Jee, hyvä Milla!

Linkki kypäräkameravideoon Millan maastosta

Muuta höpöhöpöä

Sain viimein Jennin avustuksella napattua ylioppilaskuvani! Tässä vähän niitä otoksia:

Tykkään tästä kuvasta itse hirrrrveesti! 

Tästä kiitoskortti kuitenkin tehtiin :)

Kangasalan kenttäkisat

Eli eilen (sunnuntaina 25.8.2O13) starttasin Kangasalla Millalla 1*:ä. Jännitti oikeastaan ihmeen vähän siihen nähden, ettei näitä startteja ole alla. (Joo, paitsi se Niinisalon kouluosuus...)
Kouluverkka oli ihan hirveä! Poni vaan pomppi pystyyn minkä ehti, eikä suostunut yhteistyöhön sitten lainkaan. Melkein pystyin kuulemaan, miten Milla ärisi ja murisi koko verkan ajan.

Radalla ei ollut enää sellaisen kiukkuinen, mutta kiireinen oli senkin edestä. Radassa oli hyviä pätkiä, mutta en ole siihen kuitenkaan järin tyytyväinen. Kummempia rikkoja ei sattunut, mutta ei se yleistunnekaan mikään mahtava ollut.

Kouluosuuden jälkeen olimme sijalla 6./13.

Esteet tuntuivat todella hyviltä, Millakin oikein teki töitä niiden eteen :) Nyt ei mennä roiskinut niin kuin yleensä tuppaa menemään. Näitä lisää!
Yksi puomi otettiin kuitenkin mukaan, mutta siitäkin saa syyttää ihan satulan päällä olevaa lihakimpaletta.

Esteiden jälkeen olimme sijalla 6.

Maastoverkassa oli aika mukavat tunnelmat, kun kieltoja ja hylsyjä vain sateli ennen omaa suoritusta. Juuri ennen minua tuli kuitenkin pari nollarataa, joista sain sopivan tsempin päälle (Hyvä Roosa! <3).

Yksi tökki otettiin maastossa, mutta muuten Milla oli ihan sairaan upea! Lisää voitte tarkkailla 

kypäräkameravideosta :)

Eli läpi meni! <3

Maaston jälkeen sijalla *tididididididi* 6.! :D

(Jossittelun jalo taito: Jos maasto olisi mennyt puhtaasti, olisi sijoitus ollut jaetulla toisella sijalla, äh...)

Edit: Video ko+re+me

#27 Nykarleby kenttäkisat 29.6.2O13

Niin, kuukausi sitten Ategomme suunnisti kohti Nykarlebytä, jotta pääsisin avaamaan Wopsun kenttäkisauran ja koettamaan Millan kanssa onneani. Piksu ei tällä kertaa lähtenyt reissuun mukaan.

Perjantai 

Saavuimme paikalle perjantaina ihan hyvissä ajoin. Vastassa oli mutaa, mönjää, vettä ja ihania ihmisiä ‹3

Tiesin suunnilleen, missä hevosteni jabat olivat, joten lähin rikkinäisissä tennareissani vaeltamaan kohti sitä jaba-aluetta (alueita oli siis kaksi). Laidun/niitty/mikälie oli selkeästi kaveerannut nestemäisen elementin kanssa vähän turhan paljon, joten jabojen edustat olivat aikamoista liejua. Tottakai oletin, että meidän jabamme sijaitsisivat leijuisimmissa kohdissa ja näin taapersin tennareissani nilkkoihin asti mudassa.

Olivatko jabat loppujen lopuksi mudassa? No, eihän ne olleet, vaan mutajabojen takana ihanan kuivalla palstalla. Täydellistä!

Ponit jäivät jaboihinsa oikein kiltisti, vaikkei Wopsulla niistäkään varmaan kokemusta juuri ole :) Toki hänen piti sitten myöhemmin kaivaa järkyttävän kokoinen kuoppa sen seinän, jonka toisella puolella M majaili, viereen. Kaipa se yritti kaikkensa, jotta saisi yksiöstä tehtyä kaksion...

Lauantai

Lauantai-aamuna oli Wopsun koulustartti. Verkka sujui... Tuota... Joo... Heh...
Rata sujui kuitenkin suhteellisen kivasti, ei mitään suurempia härdelleitä :) Tavoitteenahan oli päästä rata läpi ilman, että hajotamme yhtään kouluaitaa tai murskaamme tuomareiden autoja. Tavoite saavutettu! Hyväksytty tuloskin saatiin aikaiseksi (eli siis yli 5O%).

Myöhemmin päivällä oli Millan koulustartti. Verkassa tamma oli aivan täydellinen, joten oma fiilikseni oli äärettömän rento. Ehkä vähän turhankin, taisin vain ajelehtia radan läpi. Matami oli kyllä aivan täydellinen kouluradalla, taisin puhjeta hieman kyyneliinkin lopputervehdyksessä, kun olin niin onnellinen hevosesta, joka persustani alla mennä viipottaa ‹3 En itse ratsasanut mielestäni erityisen hyvin, mutta onneksi matami oli paras ikinä :)

Illalla oli esteiden vuoro.
Millan esteradalle mennessäni jännitin ihan liikaa. Olin kauhusta jäykkänä. En edes tiedä miksi, olemmehan me nyt 1O5cm-ratoja hypänneet ihan kepoisasti. Nyt vaan jännitti, eipä tästä ihmismielestä tiedä. Ratsastin taas omasta mielestäni äärettömän huonosti - otin aina ensimmäiset etäisyydet ja paahdoin menemään ns. tuli hännän alla. Onneksi tamma TAAS pelasti typeröivän kuskin. Nollarata ja ihan ok-sijoilta maastoon!

Wopsun esterata oli vauhdikas, mutta kuitenkin ihan sinänsä siisti. Kaksi puomia taisimme napsaista mukaan. Hevonen kuitenkin liikkui suurinpiirtein siihen suuntaan, mihin ohjasin, joten eiköhän tilanne ollut ihan kiva!

Sunnuntai

Sadetta, sadetta, niin paljon sadetta. Lauantaina alkoi, eikä loppua näkynyt... Helpon trakehnerkin tulvi, hih! Mutaa oli joka paikassa, mutta eihän se meitä pidätellyt! Hokit jalkaan ja lähtölinjalle!
Olin taas rennolla fiiliksellä, vaikka Matamin kanssa oli tosiaan ihan mahdollisuudet sijoitukseen. Mieliala oli hyvä ja jännitys aika pienissä. Alkuradasta ehdin vilkutellakin parille ihanalle ihmiselle (terveiset Estille ja Monnalle!). Tämän jälkeen kuitenkin ryhdistäydyin ja jaksoin keskittyä rataan koko loppumatk... Eikun ei, piti sitä ihan lopussa vielä Tarullekin huudella...
Mutta juu, kielloitta ja aikavirheittä maaliin, vaikka meinasinkin tamman kaataa vesiesteeltä ylös tullessa... Hupsista! Eli nolla virhepistettä maastosta ;)
Siinä sitten odottelin, että luokka pääsisi päätökseensä ja tuloksia alettaisiin huudella. Ja kyllä vain! Sijoitus napsahti!

Eli Nykarlebyn helposta Millenium Rosen (maailman parhaimman nelijalkaisen hirnuvan otuksen) sijoitus oli 3.!  PRONSSIA HEI!

Wopsulla päätin jättää maasto-osuuden starttaamatta, koska menomme ei vielä ollut niin hillittyä, että olisin uskaltanut lähteä tiukkoja käännöksiä vetelemään märällä maalla :) Etenkin, kun kyseessä oli ponin ensimmäiset kenttäkisat, niin en halunnut tuottaa huonoja kokemuksia. Kyllä näitä sitten ehtii!

Jaaaaa... Tämän jälkeen nokat ja turvat kohti kotia! Siinäpä se!

p.s. Videoita latailen youtube-kanavalleni lisää, jos haluatte katsoa :) Eli Millan ko+re+me videokameralla ja Wopsun ko+re tulossa!

#26 // Teen ensin nää videot ja si vasta kirjotan blogiin...//

That's what I said
Eli taas on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista sen jälkeen, kun viimeksi olen saanut aikaiseksi kirjoittaa tänne.
Ajattelin, että teen ensin kaikki videot valmiiksi ja vasta sitten kirjoitan, koska ajattelin, että videot voisivat tehdä tästä hieman mielenkiintoisempaa luettavaa. No, nyt niitä videoita on jo "aika" monta jonossa, joten luovutan suosiolla ja kirjoitan ennen niiden valmistumista :)

PROTIP: Jos minun menemiseni ja tekemiseni kiinnostavat, niin Youtube-videolistaani seuraamalla saa usein hieman paremman käsityksen tekemisistäni, eli ihan minun nimelläni etsimällä löytää videoni.
Facebook on toki vielä youtubeakin aktiivisemmassa käytössä, mutta siitäpä tuskin on hyötyä, ellei kaveroi kanssani :3 Eli lyhyesti: Anteeksi, olen laiska bloggerin kanssa.

16.6. Niinisalo (treenit)

Starttasimme eräänä toimeettomana sadepäivänä "täyteen ahdetun" Ategon. Päämääränä oli Niinisalon ihana metsikkö. Koko hevoskööri lähti ylittämään(/yrittämään) tukkeja, mökkejä, hautoja, risuja, juuria ja muita mukavia härpäkeitä.

Juuso suostui kivasti jäämään hetkeksi seuraamaan tilannetta, eli hän koutsasi, kun mennä hömpötin Wopsulla. 

Hypättiin harrasteen, tuttarin ja vähän helponkin esteitä. Wopsu oli ihan todella todella todella mahtava, eikä tosiaankaan kyttäillyt mitään. Kuski oli kuitenkin ihan pönttöpaavali ja tulla rysähty trakehnerilla kaulalle ja... Niin. Wopsu hyppäsi sen upeasti, olin vain ihan pirun hitaalla ja ilman mitään kunnon syytä mäjähdin hevosraukan niskaan. No, yritettiin uudestaan, eikä ponille tainnut jäädä traumoja ilmasta niskaan tipahtelevista mummoista.

Linkki videoon (mätkähdys sisältyy!)

Piksun jouduin hypyttelemään ihan itsekseni (vanhemmat toki olivat katsomassa), kun Juuso häippäsi kotia kohti. Onneksi takataskuun jäi Wopsu-treenistä monta monta monta monta vinkkeliä, joita harjoitella muidenkin kanssa.

P hyppeli suurimmaksi osaksi helpon tehtäviä, koska helppo meillä on tässä pidemmän linjan tavoitteena ollut jo pitkään. Olen viimein päässyt lähes täysin eroon hautakammostani, ja se kyllä näkyi! Pikaso hyppäsi helpon trakehnerin heti kyselemättä tai kyttäilemättä lainkaan, vaikka muistan vanhoilta ajoilta, kuinka seisoimme 116161261261 kertaa sen haudan edessä pääsemättä yli... No, taas se nähdään, että hevosta on turha syyttää.

Piksu oli niiiiiiiiiiiin super koko treenin, vaikka itse olin aivan hakusessa.

"Rakas päiväkirja...

Tänään, 16.6. ratsastin hevosillani huonommin kuin olin edes voinut kuvitella.

Rakkaudella minä"

Tosiaan, Piksu pompsahteli esteiden yli kuin mikäkin aropupun ja gasellin risteytys (eli upeasti, vaikka vertauskuvat eivät ehkä puhu puolestaan)! Ihan superduper hevoinen!

Piksun treenivideo

Millalla taas hypin vähän vaativan esteitä - kävin vain pomppimassa niiden yli, jotka ovat tuottaneet aiemmin hankaluuksia. Tästä ei ole videota, koska no... Oma menoni oli oikeasti ihan järkyttävää :D Eikä tämä nyt ole sitä "yhyhyhyy oon niin huono oikeesti byhyy"-soopaa, vaan päiväkohtaista peukalo keskellä kämmentä -ratsastusta. Onneksi olen kuitenkin - ainakin omasta mielestäni - vähän kehittynyt tässä pikkuhiljaa, niin ei hevoset meinanneet mitään, vaikka kuski yhtenä päivänä olikin toope. Seuraavana päivänä asia korjattiin, kun olin taas oma itseni. Huono päivä on huono - that's it!

Njoo, vielä pitäisi kirjoittaa Niinisalon kisoista, Nykarlebyn kisoista, Lapinlahden treeneistä (ei jukra, kirjoitin äsken "Lapin lah" - SIIS MELKEIN TAPAHTUI HURJA YHDYSSANAVIRHE - iiiiik!) ja... No, niin! Ne saavat kuitenkin odottaa seuraavaan postaukseen asti.

Vanhojen muisteleminen on mukavaa, koettakaas joskus jättää kaikki huomiselle!

Huomenna, huomenna näin pölhö tuumii vetelästi vaan...

#25

Nyt on kyllä viivästynyt kirjoittaminen turhan paljon. Ensin en vain jaksanut kirjoittaa valmennuskerrasta, sitten kirjoittamisen aiheita tuli vain lisää ja lisää, jolloin en jaksanut enää kirjottaa niin monista asioista. Oravanpyörä, much?

Ratu

Aloitetaan nyt vaikka siitä, että 3O.5.2O13 olin Vosulla ja Piksulla (+ yhdellä lainahevosella) Ratulla maastoestetreeneissä. Oletan, ettei Vosu ole ennen ollut maastoesteillä, joten pidän tätä nyt ensimmäisenä maastarikertana.
Vähän positiivisesti jännitti, miten tamma suhtautuu kaikenmaailman maastoestetyyppeihin (haudat, vesi...), mutta ei kyllä pelottanut missään välissä.




Malttamattomana nappasin tietysti ensimmäiseksi ratsukseni Vosun. Verkkailtiin tietenkin ihan normaalisti ensin, minkä jälkeen aloitimme pienellä tukilla ja sen jälkeen toisella harrasteen tasoisella esteellä. Valmennus eteni ja pikkuhiljaa siirryttiin tuttarin ja jopa helpon tehtäviin, eikä missään kohdassa ollut mitään ongelmia. Haudat ja helpon kapeat sujuivat ihan niin kuin Vosu olisi aina niitä hypellyt :) Veteen meno jännitti ensimmäisellä kerralla, mutta kun käpälät kastuivat ekan kerran, ei vesi jännittänyt enää ollenkaan. Eli tottumiskysymys!


Viimeisenä ratsuna toimi Pikaso, joka hoiti mamman kyllä äärettömän upeasti yli kaikista esteistä! Piksu oli tosiaan kuin mikäkin vanha tekijä. Ainakin tuntui, että ajatteli koko ajan "Noniin kattokaas nyt lapset miten mää menen!". Ei tarvinnut mitään ihmeempiä härvätä, riitti kun vain kertoi ponille, mihin suuntaan pitäisi mennä ja muisti pitää tuen yllä. Piksu hoiti homman ‹3

Teerisalo

Kuulin, että Salossa olisi 9.6. estekisat, joihin kovasti tahdoin mennä. Halusin heti yrittää aloittaa kisakauden Vosunkin kanssa, kun se nyt kerran on terveydellisesti ihan kisakunnossa. En tosiaan yleensä hyppää näinkään usein, mutta nyt loppui vain aika kesken. Halusin tosiaan vielä yrittää Vosulla rataesteitä ihan "kotona" ennen kuin lähdetään kisoihin :)
Soitin siis Teerisalon tallille ja kysyin, olisiko heidän kenttäänsä mahdollista lainata. Tämä onnistui - kiitos ihanan tallinpitäjän! :)
Eli noin viikko sitten kävin siellä hyppimässä. Itse hyppäsin Vosulla ja Millalla, Piksu sai taas kivasti Sennin houkuteltua selkäänsä!








Näiden treenien jälkeen päätin uskaltaa lähteä tammoilla (ja Senni Piksulla) Saloon.

Sain houkuteltua Anniinan mukaan auttamaan ja kuvaamaan mun surkeahkoilla kameravehkeillä :) Kamerasta loppui kuitenkin akku ennen aikojaan (hups, mitä sitä turhaan lataamaan), joten Millasta ei nyt herunut kuvia :)

Salo

Salossa Vosun verryttely oli aika... Hupaisa :D Kuulemma oli katsomosta jonkin verran osoiteltu sormella meitä (positiivisella mielellä kuitenkin), mitä en kyllä juurikaan ihmettele. Vähän kävi tammu kierroksilla :) 1OOcm rata sujui kuitenkin aika hyvin! Radalla oli pitkällä sivulla okseri - yhden laukan sarja -linja, jolle päästin hevosen venähtämään vähän pitkäksi, jolloin väistämättä sarjan b-osa tuli mukaan. Vosu oli kuitenkin radalla oikein hieno, vaikka kuski nyt mokasikin taas!




Milla taas oli 11Ocm verkassa jo oikein hyvä! Ratakin sujui mielestäni mukavasti, vaikka taas onnistuin sarjalta yhden puomin nappaamaan... Milla oli kuitenkin ihan älyttömän mahtava! Itse lähdin hieman jopa liian rentona radalle, mutta poni kyllä hoiti homman, vaikka kuski vähän lepsuili. Hieno mamselli!

#24 Nopeahko kisapostaus

25.-26.5.2O13 Lapinlahdella oli tosiaan kenttäkisat, joihin osallistuin sekä Millalla että Pikasolla.

Koska M teki tenät Niinisalon rataesteillä päätin startata helppoa. Ajattelin, että luokan alennus saattaisi toimia. En myöskään ollut koskaan ennen käynyt tuolla Lapinlahdella, joten ehkä oli fiksumpaa lähteä "varmemmalla" luokalla liikkeelle. Pikaso taas starttasi tapansa mukaan tuttaria.

Pitkä ajomatka Lapinlahdelle sujui täysin ongelmitta. Hevoset matkustivat kauniisti jne jne jne.
Perjantai-iltana pääsimme siis perille, jonka jälkeen etsimme nimikoidut jabamme, heitimme purut sinne, kannoimme vedet ja hoidimme hevoset. Jonkin ajan päästä ratsastelin molemmat läpi kevyesti, jotta ne olisivat huomenna täydessä terässä. Ja olivathan ne!

Kouluverkat sujuivat molemmilla oikein hyvin (ja radat vielä paremmin!)
Milla vetikin heA:n ohjelmasta huikeat 63,7 %, joihin olen erittäin tyytyväinen! Laukassa Milla vähän protestoi, mutta tilanne onneksi rauhoittui nopeasti. Otin siinä vain hieman normaalia vahvemman istunnan ja hieman vahvemmat pohkeet, jotta matka jatkuisi siitä tasaisesti. Toinen tuomari kommentoikin alapisteiden viereen "Laukassa hyvä ote!" - Kaipa se sitten oli ihan hyvä juttu :)

Muistakaas se HD!






Piksu veti heC:n ohjelmasta 62,22 % (en tarkalleen muista... 62,jotain % kuitenkin!), mikä oli myös Piksulta aivan äärettömän hyvä saavutus! Paperitkin oli molempien puolesta oikein mukavaa luettavaa :) Milla onnistui yhden kahdeksikonkin nappaamaan (käyntiaskelista A:ssa). Eipä ole tuollaisiin numeroihin yleensä minun koulupapereissani törmätty!

Rataesteet sujuivat Millan osalta ihan äärest huonosti. Kolme puomia tulla kepsahti alas, eli 12vp esteradalta. Piksun rata sujui alkuun oikein oikein oikein hyvin, mutta viimeiseltä esteeltä onnistuimme sitten nappaamaan 4vp! Kuitenkin poni tuntui radalla kivalta ja kaikki tuntui jotenkin todella helpolta :)

Sunnuntain maastoesteillä M teki oikein kunnolla tenät. Alkurata sujui TODELLA hyvin ja Millalla oli ihan loistava tempo ja into päällä. Trakehner-este sujui mallikkaasti, mutta myöhemmin ilmestynyt kuivahauta oli ponille liikaa. Kielsi ensimmäisen kerran jo monen metrin päästä, eikä meinannut edes lähelle köpsötellä. Keskustelimme tamman kanssa asiasta jonkinkin aikaa, mutta mitään eroa ei tapahtunut. Lähemmäs päästiin toisella ja kolmannella yrittämällä, mutta ei yli. Joten siihen loppui se maastorata.

Piksu taas oli oikeinkin hyvä koko radan! Emme tosiaan olleet koskaan käyneet tuolla radalla, joten todella upeaa, että Piksu pääsi KOKO radan läpi! Yksi kielto tuli trakehner-esteelle, mutta saavutus oli se, että se ylitettiin toisella yrittämällä jo oikeinkin hyvin. Siitä rata jatkui hyvinkin kivasti loppuun saakka :)






Paksu pelasti jo toiset kisat kokonaan ‹3

#23

26.5.2O13 @Pyhäjärvi
Tuolloin ja tuolla kirjoitin allekirjoitukseni kauppakirjaan ja sain omistuksiini 1O-vuotiaan, omasta mielestäni veistoksellisen kauniin KWPN-tamman.

Mistä tuli idea tällaiseen?
Olen tässä jo jonkin aikaa pähkäillyt, että uuden kisakaverin ostaminen ei olisi huono vaihtoehto. Eli olen pitänyt silmäni puoliauki ja aina sopivin väliajoin käynyt vilkuilemassa eri sivustoja, joissa hevosia olisi myytävänä. En kuitenkaan aikonut ostaa kovinkaan suurta budjettia vaativaa ratsua.

Mistä tämä hevonen sitten löytyi?
Tehdessäni tällaista sopivan väliajan tarkastelua, löysin ratsut.fi:stä ilmoituksen hevosesta, joka sai mielenkiintoni ponnahtamaan pilviin asti. Hetken etsin internetin syövereistä lisätietoja hevosesta ja kipitin äitini luo näyttämään, mitä olin löytänyt. Sitten vain puhelin käteen ja soittelemaan myyjälle.

Miten asiat etenivät tästä?
Hevonen sijaitsi Oulaisissa, jonne on siis MONEN tunnin ajomatka täältä kotoa. Myönnän, en siis käynyt katsomassa hevosta, saati ratsastamassa, kun jo soitin myyjälle, että enköhän tämän hevosen ota, jos vain on terve. Karsinapaikkahan meillä oli jo valmiina, kun kolmen hevosen tallissamme asusteli sillä hetkellä vain Milla ja Pikaso, Aapen karsina oli jonkin aikaa tyhjillään. Nyt on sinnekin sitten saatu asukas!

Sauvosta Oulaisiin?
Jep, välimatka on lähes tähtitieteellinen, mutta en vaan voi päästää tuollaista hevosta käsistäni. Se on kaikkea, mitä olen hevoselta toivonut. Noh, onneksi olin ilmoittanut itseni ensimmäistä kertaa Lapinlahdelle kenttäkisoihin. Oulaisista Lapinlahdelle ei taas enää ollut mikään ihan hurja matka, joten onnistuimme yhdistämään nämä kaksi reissua. Woportan myyjä oli vielä niin ihana, että suostui tuomaan hevosen about puoleenväliin vastaan, kun meillä on kotiin muutenkin jo niin pitkä matka. Sovimme siis, että kisojen jälkeen sunnuntaina ajaisimme Kiuruvedelle johonkin huoltoasemalle ja hoitaisimme paperit ja hevosen parkkipaikalla.
Kisoissa kuitenkin seudulla asuvat ihmiset suosittelivat, että Kiuruveden sijasta kohtaisimme Pyhäjärven Vaskikellon parkkipaikalla, koska siellä on syrjemmässä mukava ja rauhallinen parkkipaikka, jossa tällaiset asiat olisi erittäin helppo hoitaa. Näin sovittiin ja sunnuntaina sitten kohtasimme Vaskikellon parkkipaikalla. Hevonen näytti erittäin terveeltä ja liikkui ravatessa täysin puhtaasti. Tarkistin toki jalat, eikä löytynyt mitään erikoisia turvotuksia, kovettumia, lämpöä tai nesteitä. Asia oli sillä selvä, nimet papereihin ja poni koppiin! Kotona olimme vähän kello yhden jälkeen yöllä :)

Millaista hevosta lähdin hakemaan?
Woportan myynti-ilmoituksesta kopioitua:

Myydään 10v hyväsukuinen, ktk-kelpoinen, kaunis KWPN-tamma. Sk. 161cm. Taso 110cm, kapasiteettiä pidemmällekin. Hyppää kaikenlaiset esteet, ei kiellä koskaan.

Kiltti ja helppo käsitellä, kuljettaa, kengittää jne. Ratsastaessa herkkä ja kuuma, joten ei kokemattomille. Ei hypi pystyyn, pukita tms.

Kisakunnossa.

Rotu:Puoliverinen ratsu
Sukupuoli:Tamma
Syntymävuosi:2003
Koulutustaso:Helppo B
Hyppytaso:110cm
Säkäkorkeus:161

Millainen hevonen oli vastassa?
Juuri tuollainen. Kerron nyt kokemuksiani vain näiden hetkien ajalta, joina hevosen kanssa olen ollut tekemisissä. Ensinnäkin hevonen oli oikein kiva käsitellä, kaikkialle sai koskea, vaikka olinkin täysin vieras ihminen. Autoonkin Woporta kiipesi kerralla hienosti, vaikka käännös viimeiselle hevospaikalle onkin tiukka ja vaatii vähän taitoa tai keskittymistä, jotta siihen sopivasti pääsee. Ja vaikka oli se sama vieras ihminen (minä), joka ponin autoon vei, niin ei mitään merkkiäkään sellaisesta, etteikö suostuisi lastautumaan.
Woporta matkusti koko matkan hienosti, eikä todellakaan esimerkiksi haastanut riitaa vieressä seisseen Pikason kanssa, vaikka Pikaso vähän päättikin, että Vosulla on parempaa heinää kuin herralla itsellään ja yritti sitten napsia Vosun heiniä joka kolosta, johon vain ylsi. Kotona väkirehutkin maistuivat, eikä mitään suurempaa stressaamista ollut havaittavissa. Toki hieman uudet tilat ja uudet kaverit jännittivät, mutta äärettömän fiksusti tamma käyttäytyi.

Aamulla Vosu sitten pääsi tarhaan, Millan ja Piksun ollessa aidan toisella puolella laitumella. Kaikki on ainakin tähän asti sujunut oikein mallikkaasti! Vosu oli kyllä ihan hiukkasen liikuttava eilen, kun heittelin Hunnille keppiä Vosun tarhassa (juu, tarha on iso, älkää pelätkö) ja Vosu yritti monta kertaa ehtiä kepin luo ennen Hunnia :D En ollut enää ihan varma, kumpi sen kepin sieltä nyt hakee... Hunni kuitenkin viiletti joka kerta vähän nopeammin, eikä Vosulle jäänyt siis kuin kuoppa siihen, missä keppi oli äsken ollut... Vosu myös yllätti minut päivällä. Mulla on usein tapana huudella ovelta "Moi Piksu! Moi Milla!" Ja nyt siihen lisäksi vielä "Moi Vosu!" ja ei jestas, tamma vastasi! Katteli muhun ja hirnu, kun olin moikannut :) Piksu ja Milla nyt eivät korviaan lotkauta mun moikkailuille... Ehkä Vosukin tosta vielä turtuu sille (Toivottavasti ei).

Millainen oli ensimmäinen ratsastuskerta?
Illalla sitten lähdin ratsasamaan. Hoitotoimenpiteet sujuivat loistavasti. Millan estesatula näyttäisi käyvän ponin selkään ainakin toistaiseksi, joten sillä mennään :) Alkuun tietysti oli hieman hakemista, koska Vosu todella on, niinkuin myynti-ilmoituksessakin sanottiin, hyvin herkkä. Kovasti hän kuunteli istuntaa, eikä tosiaan tarvinnut raippaa tai kannuksia ottaa riesaksi. Loppua kohden hevonen rentoutui selkeästi ja alkoi jo kulkea pyöreänä ja kivasti. Olin yllättynyt, koska olin jostain syystä uskotellut itselleni, että pyöreyden kanssa joudun tekemään rutkasti töitä monien kuukausien ajan, mutta nyt poni menikin jo ensimmäisellä kerralla rennosti ja pyöreästi! Ihan uskomaton :)
Hyppäsin myös muutaman hypyn, jotta saisin vähän tuntumaa siihenkin touhuun. Alle 1O hyppyä siitä siis tuli, ei nyt mitään hirveetä rääkkiä :) Ja Vosu oli aivan uskomattoman oloinen jo silloin!
Hyppyjen jälkeen lähdin vielä kokeilemaan pientä maastoilua (kokeillaan nyt sitten kaikki kerralla)...
Kävimme naapurissa esittäytymässä ja Vosu sai oikein mukavaa kommenttia sieltäpäin! Tämän jälkeen jatkoin matkaa ja törmäsin autoonkin! No ei, en siis fyysisesti törmännyt, vaan auto meni ohitse. Ei Vosu meinannut autostakaan yhtään mitään.
Päätin viedä Vosun myös tutustumaan veteen (siihen samaiseen hiekkakuoppalampeen, jossa Piksukin oli polskuttelemassa). Alkuun Vosua jännitti kovasti, mutta kun oli ensimmäisen askeleen ottanut veteen asti, kaikki jännitys katosi ja poni viihtyi lammessa äärest hyvin! Tyytyväisenä siellä polskutteli :)
Eräs jännitysmomentti iski, kun tietä pitkin näkymättömistä tulla taapersi suokki, joka säikähti meitä, veti 18O° ympäri ja lähti laukkaamaan toiseen suuntaan. En edes huomannut tätä suokkia ensin, Vosu vain yhtäkkiä pomppasi pois lammesta ja otti muutaman laukka-askeleen. Silloin vasta näin suokin pepun katoavan taas näkymättömiin. Vosu otti tapahtuneesta hieman kierroksia ja steppaili paikallaan vielä jonkin aikaa, mutta rauhottui, kun pääsi taas lampeen polskimaan. Ja suokkikin pääsi toisella yrittämällä rauhallisesti meidän ohi, eli mitään pahaa ei sitten sattunutkaan!
Tästä pitkin ohjin köpöttelimme kotiin ja poni tuntui olevan oikein tyytyväinen päiväänsä :)

Eli kaikki sujui oikein mukavasti, ihana hevonen!

#22 Uusi, ihana pouni!

Tässähän se mun yllätykseni on!
Ostin sunnuntaina uuden hevoisen Millan ja Pikason kaveriksi :)
Eli netistä bongasin 1O-vuotiaan KWPN-tamman, jonka kuva sai sydämeni hypähtämään melkein katosta läpi. Olen tosiaan koko ratsastusharrastukseni ajan haaveillut kimosta tammasta. Aapen jälkeen minun oli tarkoitus ostaa kimo tamma. Ostin Pikason, hups.
No, sen jälkeen ainakin piti ostaa kimo tamma.
Ostin Millan. Olihan se sentään tamma!

Nyt tosiaan sitten bongasin ratsut.fi:stä juuri unelmieni hevosen.
Nyt se seisoo kotitallissa. SIIS EN VAAN VOI USKOA TÄTÄ!

Nyt olen sen verran pyörryksistä tästä asiasta, etten sen enempää kirjoittele :) Mutta palaan asiaan, lupaan!

Ensimmäistä kertaa maastoon

Onnellinen pieni ihminen

... Ja taas kotiinpäin!

Hunnista Vosun (sori) väritys oli vissiin kovin hulvaton ;)