Latviasta Suomeen Pikaso tuli vuonna 2OO6 ja minun omistukseeni Piksu siirtyi vuonna 2OO9.
Pikasolla ei oltu juuri kisattu, eikä valmentauduttu, kun sen ostin. P osasi suurinpiirtein pohkeiden merkitykset, mutta siihen se oikeastaan jäikin. Piksun tullessa en itsekään osannut ratsastaa ollenkaan. Eli kaksi täysin osaamatonta raakiletta yhdessä - jokaisen valmentajan unelma, eikö? Ihastuin kuitenkin hevoseen, en tällä hetkellä edes tiedä, mikä siinä silloin viehätti, joten hevonen koppiin ja kohti kotia.
Varmaan ensimmäiseltä yhteiseltä kuukaudelta |
Niinisalon kenttäleiriltä 2O12 |
Tällä hetkellä kisaan siis Pikasolla kentässä tuttaria. Katsotaan, jos vaikka pääsisimme helppoa starttaamaan tässä 2O13-kaudella.
Luonteeltaan Piksu on äärettömän mukava! P on todella, todella kiltti ja lempeä. Ilmeestäkin jo näkee, että se olisi valmis rakastamaan ketä tahansa, vaikka kävisi mitä. Ratsastaessa Piksu ei koskaan pukita, hypi pystyyn tai tuhmureile muutenkaan. Se antaa myös kaiken anteeksi, eikä hätkähdä ratsastajan pienistä virheistä. Pikaso on myös täydellisen maastovarma. Kokoa herralla on noin 17Ocm, mutta silti selkään uskaltaisi heittää pienemmänkin naperon. Pikasolla onkin käynyt maastoilemassa joitakin vähemmän ratsastaneitakin ihmisiä, sekä nuoria että "tätejä". Koskaan ei kukaan ole pettyneenä reissultaan palannut :)
Piksu rakastaa maastoesteitä, se on aina ihan elementissään, kun saa mennä porhaltaa kenttäradalla.
On se ihan super hevonen!
Sukupostiin
p.s. Pikaso saattaisi olla myynnissä, ota yhteyttä: henna.kaskinen@kolumbus.fi
Höhö!
VastaaPoista