Milla

Millenium Rose, eli Milla, on tamma, joka edustaa ruotsalaisia puoliverisiä.
Milla on syntynyt 22.6.1999. Suomeen Milla kuskattiin vuonna 2OO8 ja minun omistukseeni tamma siirtyi syntymäpäivänäni: 29.3. vuonna 2O11.

Millan historiasta minulla ei ole kovinkaan suurta käsitystä. Tiedän, että M varsoi kaksi varsaa ennen kuin tuli minulle, eli sillä oli ollut hyvin pitkä ratsastustauko. Tiedän myös, että kipassa ei näy mitään tuloksia.
Pitkäjänteisellä treenaamisella tuli kuitenkin tuloksiakin. Vuoden 2O11 heinäkuussa starttasimme tamman ensimmäiset kenttäkisat koskaan. Nyt, pari vuotta myöhemmin, aion startata tammalla vaB:tä, eli parissa vuodessa olemme ratsukkona kehittyneet yhdessä kovasti.

Kotimäki Derby 11Ocm vuosi 2O12

Luonteeltaan Milla on, in my opinion, aivan täydellinen. Tammaa tuossa n.16Ocm korkeassa elukassa on vaikka muille jakaa. Hoitaessa Milla on kuin ihmisen mieli, ei tarvitse todellakaan pelätä, että kavio napsahtaisi takaraivoon tai hampaanjäljet ilmestyisivät persauksiin. Tamma toimii kaikissa hoitotilanteissa täysin ongelmitta.
Ratsastaessa luottamuksen keräämiseen meni ikuisuus. Tai en tiedä, onko "luottamus" oikea sana. Ennemmin ehkä johtajuus kuvaisi tilannetta paremmin. Hevonen on aina ollut erittäin rehellinen, mutta sekä etu- että takapää olivat etenkin alkuun kovin keveät. Kouluratoja ennenkin jännitin vain "Mahtaakohan tää nyt peruutuksessa keulia tai laukassa pukitella...", mutta nyt nämä huolet ovat ohi. Nyt uskallan jo peloitta lähteä vaikka maastoilemaan yksinäni ilman satulaa. Nykyään pukit ovat erittäin harvinaisia, eikä etupääkään turhia nouse.
Luulinkin tuossa jonkin aikaa sitten, että koko tamma on vihdoin rauhoittunut. No, päästin sitten poikaystäväni tamman selkään, koska uskoin, ettei Milla nyt enää mitään pahojaan tee. Nojuu, hetihän se osoitti mieltään, että "Jaha! Ei ole mamma kyydissä! En tykkää!"... Pitäisi kai olla otettu, kun tamma jo minun allani toimii lähes moitteettomasti - Mitä nyt tietysti itse mokailen minkä ehdin.
Luotan hevoseeni ihan 1OO-prosenttisesti, enkä syyttä. Yhdessä olemme voittaneet itsemme jo satoja kertoja ja näitä tuntuu tulevan vain koko ajan lisää. Tamman kanssa puuhailu on lähes aina kivaa - ei velvollisuus vaan etuoikeus.

Rakastan tätä hevosta enemmän kuin voin ikinä sanoin kuvailla. Tässä hevosessa on kaikki, mitä hevosessa ylipäätään arvostan. On luonnetta, paljon. On älyä. Rohkeutta. Ja ulkonäköä!


Sukupostiin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Wihii, kommentti :3